Lehto Group Oyj
Pörssitiedote
10.8.2017 klo 8.30

Tammi-kesäkuun liikevaihto kasvoi 64,7 %, liikevoitto 8,6 % liikevaihdosta

Tämän puolivuosikatsauksen laadinnassa on noudatettu IAS 34 -standardia. Yhtiö noudattaa arvopaperimarkkinalain mukaista puolivuotisraportointia. Katsauksessa esitettävät taloudelliset tiedot ovat tilintarkastamattomia. Luvut sulkeissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan, ellei muuta mainita.

 

Konserni	4-6/2017	4-6/2016	1-6/2017	1-6/2016	1-12/2016
Liikevaihto, Meur	150,8	78,3	231,5	140,5	361,8
Liikevaihdon muutos -%	92,7 %	67,5 %	64,7 %	44,6 %	31,3 %
Liiketulos, Meur	13,1	10,0	19,9	14,0	40,4
Liiketulos, % liikevaihdosta	8,7 %	12,7 %	8,6 %	9,9 %	11,2 %
Kauden tulos, Meur	10,4	8,0	15,7	11,0	31,9
Tilauskanta kauden lopussa, Meur	465,8	237,2	465,8	237,2	309,1
Osakekohtainen tulos, Eur	0,18	0,16	0,27	0,22	0,59
Rahavarat, Meur	58,5	74,1	58,5	74,1	67,7
Korolliset velat, Meur	41,9	18,9	41,9	18,9	16,6
Omavaraisuusaste, %	54,7 %	63,1 %	54,7 %	63,1 %	60,4 %
Nettovelkaantumisaste, %	-14,0 %	-58,4 %	-14,0 %	-58,4 %	-44,2 %

Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 64,7 % edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta 231,5 (140,5) miljoonaan euroon. Liikevaihto kasvoi kaikilla palvelualueilla. Liikevoitto oli 19,9 (14,0) miljoonaa euroa eli 8,6 % (9,9 %) liikevaihdosta. Liikevoitto kasvoi liikevaihtoa hitaammin ja siihen vaikuttaa tehdaskapasiteetin laajentamiseen liittyvät kulut, eräät suhteellisen matalakatteiset projektit ja lähes nollakatteella toteutetut 8,0 miljoonan euron tonttien myynnit.

Konsernin tilauskanta kasvoi 465,8 miljoonaan euroon (309,1 miljoonaa euroa 31.12.2016). Merkittävin osa tilauskannan kasvusta liittyy uusien asunto- ja korjausrakentamishankkeiden käynnistymiseen. Rakennushanke sisällytetään tilauskantaan siinä vaiheessa, kun hanketta koskeva sopimus rakentamisesta on allekirjoitettu tai rakentamisen aloituspäätös on tehty sekä urakkasopimus allekirjoitettu omaperusteisissa hankkeissa.

LIIKEVAIHTO PALVELUALUETTAIN	1-6/2017	1-6/2016	Muutos	1-12/2016
Toimitilat	72,6	49,0	48,2 %	129,5
Asunnot	77,2	53,2	45,1 %	136,0
Hyvinvointitilat	49,1	24,4	101,4 %	62,1
Korjausrakentaminen	32,6	14,0	133,7 %	34,2
Yhteensä	231,5	140,5	64,7 %	361,8

 

Lehdon toimitusjohtaja Hannu Lehto:

"Lehdon kasvu jatkuu voimakkaana tänäkin vuonna. Vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana liikevaihtomme kasvoi 64,7 % vuoden takaisesta ja koko vuodelle 2017 ennakoimme 40-50 % liikevaihdon kasvua. Liikevoiton kertyminenpainottuu vuoden toiselle puoliskolle ja koko vuoden liikevoiton ennakoimme olevan yli 10 % liikevaihdosta.

Rakentamisen hyvä suhdanne näkyy esimerkiksi osaavan työvoiman saamisen vaikeutena. Teemme paljon töitä hyvän työvoiman saamiseksi ja olemme siinä onnistuneetkin. Kuluvan vuoden aikana työntekijöidemme lukumäärä on kasvanut yli tuhanteen, kun vuodenvaihteessa työntekijöitä oli 747. Tehdaskapasiteettimme on ollut täydessä käytössä ja olemmekin lisänneet kapasiteettia vuokraamalla uusia tehdastiloja ja kehittämällä tuotantoprosesseja.

Toukokuun lopulla hankimme elementtejä valmistavan tehtaan ja tuotantolaitteiston Iistä Oulun pohjoispuolelta. Hankinnalla pyrimme varmistamaan seinäelementtien saatavuuden erityisesti Hyvinvointitilat-palvelualueelle.

Tilauskantamme kasvoi ja oli katsauskauden päättyessä noin 50 % korkeampi kuin viime vuoden päättyessä. Tilauskannan kasvu on pääosin seurausta lisääntyneistä asunto- ja korjausrakentamisen hankkeista. Tuottavuuden parantaminen on talousohjatun rakentamisen perusajatus. Haluamme jatkaa kehittämistä myös digitalisaation keinoja hyödyntäen. Olemme käynnistäneet tietomallintamisen kehityshankkeen kaikkiin rakentamisen vaiheisiin liittyen. Koko arvoketjun digitalisoinnin avulla pyrimme parantamaan laatua ja tuottavuutta pystyäksemme tarjoamaan asiakkaillemme entistä parempia sekä kilpailukykyisempiä ratkaisuja.

Vuoden toisen puolikkaan aikana keskitymme myös hallitsemaan kasvusta aiheutuvia haasteita, eli perehdyttämään ja kouluttamaan uudet työntekijät tehtäviinsä, rakentamaan uutta ja tehostamaan olemassa olevaa tehdaskapasiteettia sekä varmistamaan kaikkien projektien läpiviennin suunnitellussa aikataulussa ja suunnitellulla tavalla."

Vuoden 2017 näkymät

Lehto päivitti vuotta 2017 koskevia taloudellisia näkymiään 24.5.2017 julkaistussa pörssitiedotteessaan. Tuolloin julkaistut näkymät ovat pysyneet ennallaan.

Lehto arvioi, että konsernin liikevaihto vuonna 2017 kasvaa 40-50 % vuoteen 2016 verrattuna (liikevaihto 361,8 miljoonaa euroa vuonna 2016), ja että liikevoitto on yli 10 % liikevaihdosta (11,2 % vuonna 2016). Liikevoiton kertyminen painottuu vuoden toiselle puoliskolle.

Näkymä perustuu yrityksen saatavilla oleviin tietoihin meneillään olevien rakennushankkeiden etenemisestä ja yrityksen arvioon vuoden 2017 aikana aloitettavista ja myytävistä rakennuskohteista.

Keskeisimpiä liikevaihdon ja liiketuloksen kehittymiseen liittyviä riskejä ovat ammattitaitoisen työvoiman saatavuus, tehdaskapasiteetin riittävyys ja neuvotteluvaiheessa olevien hankkeiden käynnistymisen viivästyminen. Epäonnistuminen työvoiman hankinnassa ja tehdaskapasiteetin lisäyksessä voi viivästyttää projektien etenemistä ja liikevaihdon ja liiketuloksen kertymistä.

Kutsu tiedotustilaisuuteen

Lehto järjestää vuoden 2017 ensimmäistä puolivuosikautta koskevan tiedotustilaisuuden lehdistölle, analyytikoille ja institutionaalisille sijoittajille torstaina 10.8.2017 klo 10.00 yhtiön toimipisteessä Vantaalla, osoitteessa Äyritie 12 B. Tiedotustilaisuutta voi seurata suorana webcast-lähetyksenä osoitteessa lehto.fi/sijoittajille.

Suora lähetys alkaa klo 10.00 Suomen aikaa. Tiedotustilaisuuteen voi osallistua myös puhelinkonferenssina, joka alkaa 10.8.2017 klo 10.00 Suomen aikaa (EEST). Puhelinkonferenssiin osallistutaan soittamalla viimeistään viisi minuuttia ennen tilaisuuden alkua johonkin alla näkyvistä numeroista. Salasana: Lehto

+44 (0) 20 3003 2666 (kansainvälinen yhteys, UK)

+358 (0) 9 2319 5437 (Suomi)

+46 (0) 8 50520424 (Ruotsi)

Liiketoiminnan kehitys katsauskaudella

TOIMITILAT

Toimitilat-palvelualueella Lehto rakentaa mm. toimisto-, myymälä-, logistiikka-, varasto- ja tuotantotiloja ja vapaa-ajan tiloja sekä suuria kauppakeskuksia. Toimitilat suunnitellaan asiakkaan tarpeisiin ja niiden toteutuksessahyödynnetään Lehdon kehittämiä tai hyväksi havaitsemia rakenne- ja tilaratkaisuja. Toimitiloja rakennetaan eri puolille Suomea. Asiakkaina on paikallisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä toimijoita.

Valtaosa palvelualueen liiketoiminnasta on urakkamuotoista. Lehto toteuttaa myös joitakin toimitilakohteita omaperusteisesti siten, että Lehto aloittaa kohteen rakentamisen silloin, kun kohteeseen on sitova vuokrasopimus, mutta kohteen ostajasta ei ole vielä täyttä varmuutta. Yhtiö on määritellyt sisäisiä euromääräisiä rajoja omaperusteisten toimitilahankkeiden määrälle, jotta tällaisiin hankkeisiin liittyvät kokonaisriskit pysyvät maltillisella tasolla.

Toimitilat-palvelualueen liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 48,2 % ja oli 72,6 (49,0) miljoona euroa. Kasvua selittää hankkeiden lukumäärän ja niiden koon kasvu sekä kahden omaperusteisen toimitilan myynti vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla valmistui yhteensä 17 toimitilakohdetta, joista suurimpia ovat Hub Logisticsin logistiikkatila Vantaalla ja Liikuntakeskus Zemppi Kempeleessä. Katsauskauden päättyessä rakenteilla oli yhteensä 17 toimitilakohdetta, joista merkittävimpiä ovat Väritehtaankadun toimistotila Vantaalla, Prisman kauppakeskus Nokialla, kauppakeskus Pikkulaiva Espoossa ja Seppälän keskustorin liikekeskus Jyväskylässä.

Lehto jatkoi edelleen Espoonlahdessa sijaitsevan kauppakeskus Lippulaivan kehityshanketta yhteistyössä Citycon Oyj:n ja suunnittelijoiden kanssa. Vaikka Lippulaivan suunnitteluvaihe on kestänyt odotettua pidempään, niin hankkeeseen liittyvät maatyöt on aloitettu suunnitellussa aikataulussa. Lehto on rakentanut väliaikaisen väistötilan kauppakeskus Pikkulaivan, joka valmistui katsauskauden päättymisen jälkeen heinäkuussa 2017. Varsinaiseen kauppakeskus Lippulaivaan liittyvät urakkasopimusneuvottelut ovat meneillään Cityconin ja Lehdon välillä. Hankkeen toteutumiseen liittyy tavanomaisia kiinteistökehityshankkeisiin liittyviä epävarmuustekijöitä. Hankkeen toteutumisella ei ole merkittävää vaikutusta vuoden 2017 liikevaihtoon tai liiketulokseen.

Toimitilat-palvelualueen tilauskanta katsauskauden päättyessä oli 84,0 miljoonaa euroa (75,5 miljoonaa euroa 31.12.2016).

ASUNNOT

Asunnot-palvelualueella Lehto rakentaa uusia asuinkerrostaloja, luhti- ja rivitaloja sekä erillistaloja osana aluerakentamista Suomen kasvukeskuksiin, erityisesti pääkaupunkiseudulle. Pääosa Lehdon asuntorakentamisesta on omaperusteista tuotantoa, jossa Lehto suunnittelee ja rakentaa kohteet hankkimilleen maa-alueille ja myy valmiit asunnot asiakkaille.

Asunnot-palvelualueen liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 45,1 % vertailukaudesta 77,2 (53,2) miljoonaan euroon. Liikevaihtoon sisältyy 8,0 miljoonaa euroa lähes nollakatteisia tonttien myyntituloja. Katsauskaudella valmistui yhteensä 14 asuntokohdetta, joissa on yhteensä 512 asuntoa. Katsauskauden päättyessä rakenteilla oli yhteensä 35 asuntokohdetta, joissa on yhteensä 1 638 asuntoa. Tämän lisäksi rakenteilla oli asuntolakokonaisuus noin 1 000 asukkaalle Pyhäjoen ydinvoimalatyömaa-alueella. Valmiiden myymättömien asuntojen lukumäärä oli 20 kpl.

Huhtikuussa Lehto voitti Hämeenlinnan linja-autoaseman korttelin kaksivaiheisen suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun. Kilpailuvoiton myötä Lehto alkaa suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteensä 12 500 kerrosneliömetriä käsittävän kokonaisuuden. Rakentamistöiden arvioidaan alkavan vuosien 2019-2020 aikana.

Toukokuussa Lehto teki esisopimuksen kerrostalotonttien ostamisesta Vantaan Kaivokselasta. Lehto aikoo rakentaa kohteeseen 9 kerrostaloa, joista 5 toteutetaan omaperusteisena hankkeena ja 4 toteutetaan ns. KVR-urakkana institutionaalisille sijoittajille. Kohteeseen tulee yhteensä noin 550 asuntoa ja rakentaminen tapahtuu vuosina 2017-2020.

Toukokuussa Lehto teki esisopimuksen 12 kerrostalotontin sekä vanhusten hoivakotitontin ostamisesta Espoon Kilosta yksityiseltä maanomistajalta. Lehto aikoo rakentaa kohteeseen 12 kerrostaloa, joista 5 toteutetaan omaperusteisena hankkeena, 3 toteutetaan ARA-vuokra-asunto- tai osaomistuskohteiksi sekä 4 kerrostaloa myydään sijoittajille. Kohteeseen tulee yhteensä noin 370 asuntoa sekä noin 7 000 kerrosneliömetriä hyvinvointitiloja hoivakäyttöön ja päivähoidon tarpeisiin. Rakentaminen tapahtuu vuosina 2017-2020.

Kesäkuussa Lehdon työmaalla Helsingissä oli tulipalo. Kohteessa on 2 rakenteilla olevaa asuinkerrostaloa, joissa on yhteensä noin 120 asuntoa. Tulipalossa tuhoutui täysin kerrostalojen yhteinen puinen piharakennus, jossa oli asunto-osakeyhtiöiden yhteisiä tiloja, mutta varsinaisiin asuinrakennuksiin ei tullut merkittäviä vaurioita. Tulipalo saatiin rajattua piharakennukseen eikä henkilövahinkoja sattunut. Lehdon arvion mukaan vakuutus kattaa valtaosan tulipalon aiheuttamista vahingoista.

Asunnot-palvelualueen tilauskanta katsauskauden päättyessä oli 235,2 miljoonaa euroa (132,8 miljoonaa euroa 31.12.2016).

HYVINVOINTITILAT

Hyvinvointitilojen palvelualueella Lehto suunnittelee ja rakentaa hoiva- ja päiväkoteja sekä kouluja valtakunnallisten hoiva- ja päiväkotioperaattoreiden sekä kuntien tarpeisiin. Useimmissa hankkeissa Lehto tekee vuokrasopimuksen palveluoperaattorin kanssa ja myy valmiin kiinteistön jollekin alan kiinteistöihin sijoittavalle rahastolle. Joissakin tapauksissa kohteet toteutetaan perinteisenä rakennusurakkana.

Palvelualueen kasvu oli erittäin voimakasta ja liikevaihto kasvoi 101,4 % vertailukaudesta 49,1 (24,4) miljoonaan euroon. Yhteensä katsauskaudella valmistui 12 uutta vanhusten hoivakotia ja yksi koulu. Katsauskauden päättyessä rakenteilla oli 25 hoivakotia, 2 päiväkotia ja yksi koulu. Toinen päiväkodeista rakennetaan kunnalliselle ja toinen yksityiselle asiakkaalle.

Lehto jatkoi panostuksia koulumalliston ja -konseptien kehittämiseen sekä osallistui koulujen tarjouskilpailuihin. Huhtikuussa Lehto voitti tarjouskilpailun Limingan kuntaan rakennettavasta 450 oppilaan koulusta. Katsauskauden päättymisen jälkeen Lehto luovutti asiakkaalle Iin kuntaan rakentamansa noin 2 200 neliömetrin suuruisen koulun.

Hyvinvointitilat-palvelualueen tilauskanta katsauskauden päättyessä oli 46,4 miljoonaa euroa (57,2 miljoonaa euroa 31.12.2016).

KORJAUSRAKENTAMINEN

Lehto toteuttaa korjausrakentamisen palvelualueellaan linjasaneerauksia, peruskorjauksia sekä omaperusteisia korjaushankkeita, joissa Lehto ostaa vanhan rakennuksen, saneeraa tai muuttaa rakennuksen asuinkäyttöön ja myy saneeratut asunnot asiakkaille.

Korjausrakentamisen liikevaihto kasvoi 133,7 % vertailukaudesta 32,6 (14,0) miljoonaan euroon. Liikevaihdon kasvun taustalla ovat lokakuussa 2016 ostetun Rakennus Oy Warecon myötä tullut liikevaihdon kasvu, linjasaneeraustoiminnan laajentuminen sekä yhden omaperusteisen korjausrakentamishankkeen valmistuminen ja tuloutuminen katsauskaudella.

Katsauskaudella Lehto allekirjoitti noin 13 miljoonan euron urakkasopimuksen vanhojen tilojen korjaamisesta ja muuttamisesta asunnoiksi Helsingin Töölössä. Tällä hetkellä oppilaitoskäytössä oleva kiinteistö peruskorjataan vuosina 2018-2020 moderneiksi asunnoiksi ja samassa yhteydessä toteutetaan täydennysrakennushankkeena uusien asuntojen rakentaminen osaksi kiinteistöä.

Katsauskauden päättyessä korjausrakentamisen palvelualueella oli meneillään 4 omaperusteista asuntorakentamiskohdetta, joihin tulee yhteensä 181 asuntoa. Kaksi kohteista on täydennysrakentamista, joissa olemassa olevan kerrostalon päälle rakennetaan 1-2 lisäkerrosta.

Korjausrakentamisen palvelualueella valmiita myymättömiä asuntoja katsauskauden päättyessä oli 3 kpl ja tilauskanta katsauskauden päättyessä oli 100,1 miljoonaa euroa (43,5 miljoonaa euroa 31.12.2016).

TEHDASTUOTANTO

Lehto rakentaa omissa tuotantolaitoksissaan omaan käyttöön erilaisia rakennusteknisiä moduuleja ja elementtejä. Liiketoiminnan voimakkaan kasvun vuoksi Lehto on laajentanut ja laajentaa edelleen tuotantokapasiteettiaan.

Toukokuussa Lehto hankki konkurssiin menneen Iin Fasadi Oy:n tuotantotilat ja -laitteiston. Hankinnalla pyritään varmistamaan seinäelementtien saatavuus erityisesti Hyvinvointitilat-palvelualueen hankkeisiin. Katsauskauden päättyessä tuotanto hankitulla tehtaalla oli jo käynnissä.

Tehdashankinnan lisäksi kapasiteettia pyritään kasvattamaan hankkimalla tai rakentamalla uusia tuotantotiloja, kehittämällä tuotantoprosesseja ja lisäämällä tuotantolaitosten käyttöastetta.

 

Konsernitase, Meur	30.6.2017	30.6.2016	31.12.2016
Pitkäaikaiset varat	23,3	20,2	21,5
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	105,0	58,5	77,5
Lyhytaikaiset saamiset	102,0	62,1	92,0
Rahavarat	58,5	74,1	67,7
Varat yhteensä	288,8	215,0	258,7
Oma pääoma	118,8	94,6	115,6
Rahoitusvelat	41,9	18,9	16,6
Saadut ennakot	71,4	65,1	67,3
Muut velat	56,6	36,4	59,2
Oma pääoma ja velat yhteensä	288,8	215,0	258,7

Konsernin rahoitusasema pysyi erinomaisella tasolla. Katsauskauden päättyessä nettovelkaantumisaste oli -14,0 % (-44,2 % 31.12.2016) ja omavaraisuusaste 54,7 % (60,4 % 31.12.2016). Vaihto-omaisuuden, myyntisaamisten ja saatujen ennakkomaksujen kasvun taustalla on liiketoiminnan volyymin voimakas kasvu. Lyhytaikaisiin saamisiin sisältyy myyntisaamisia 38,0 miljoonaa euroa ja osatuloutussaamisia 54,8 miljoonaa euroa.

Kassavarojen määrä laski 58,5 miljoonaan euroon (67,7 miljoonaa euroa 31.12.2016) ja korollisten velkojen määrä kasvoi 41,9 miljoonaan euroon (16,6 miljoonaa euroa 31.12.2016).

Rahavirtalaskelma, Meur	1-6/2017	1-6/2016	1-12/2016
Liiketoiminnan rahavirta	-20,9	3,3	8,3
Investointien rahavirta	2,1	-5,8	-14,1
Rahoituksen rahavirta	9,6	52,1	48,9
Rahavarojen muutos	-9,2	49,5	43,1
Rahavarat kauden alussa	67,7	24,6	24,6
Rahavarat kauden lopussa	58,5	74,1	67,7

Liiketoiminnan rahavirta oli negatiivinen ja sen keskeisimpänä tekijänä on nettokäyttöpääoman kasvu 36,9 miljoonalla eurolla katsauskauden aikana. Vaihto-omaisuus kasvoi 27,6 miljoonalla eurolla ja korottomien saamisten määrä 14,2 miljoonalla eurolla. Lehto hankki useita maa-alueita ja rakennusoikeutta asuntorakentamisen lähiajan tarpeisiin. Lisäksi käyttöpääomaa sitoutui erityisesti hyvinvointitilahankkeisiin, joihin raha sitoutuu siihen saakka, kunnes valmis rakennus luovutetaan asiakkaalle.

Investointien rahavirta oli 2,1 miljoonaa euroa positiivinen, mikä johtuu yhteistyöhankkeeseen liittyvän lainasaamisen takaisinmaksusta. Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat 1,8 miljoonaa euroa.

Rahoituksen rahavirta oli 9,6 miljoonaa positiivinen. Katsauskauden aikana konsernin korolliset velat kasvoivat 23,5 miljoonalla eurolla. Lainoja nostettiin lähinnä Hyvinvointitilat-palvelualueen hankkeiden rahoittamiseen ja asuntohankkeiden tonttien hankintaan. Rahoituksen rahavirta sisältää -12,8 miljoonan euron osingonmaksun.

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa työskenteli katsauskauden aikana keskimäärin 900 henkilöä (473 henkilöä 1-6/2016). Katsauskauden päättyessä henkilöstön määrä oli 1 009 henkilöä (747 henkilöä 31.12.2016). Noin 52 % konsernin henkilöstöstä on toimihenkilöitä ja 48 % työmailla toimivia henkilöitä. Valtaosa työntekijämäärän lisäyksestä liittyy tehdastoimintojen ja Asunnot-palvelualueen toiminnan laajentumiseen.

Yhtiöllä on pitkän aikavälin osakepohjainen kannustinjärjestelmä. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä ja sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön. Järjestelmään kuuluu enintään 70 avainhenkilöä ja sen mukainen palkkio maksetaan avainhenkilöille kahden vuoden sitouttamisjakson jälkeen osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella katetaan palkkiosta aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja.

Varsinainen yhtiökokous 2017

11.4.2017 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että 31.12.2016 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 0,22 euroa osakkeelta eli yhteensä 12 815 165,44 euroa. Osingon maksupäivä oli 24.4.2017.

Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin viisi. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Pertti Huuskonen ja jäseniksi Martti Karppinen, Mikko Räsänen, Päivi Timonen ja Sakari Ahdekivi. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vuoden 2018 varsinaiseen yhtiökokoukseen. Järjestäytymiskokouksessaan hallitus päätti perustaa tarkastusvaliokunnan, jonka puheenjohtajaksi se valitsi Mikko Räsäsen ja jäseniksi Päivi Timosen sekä Sakari Ahdekiven.

Edellä mainitut sekä muut varsinaisen yhtiökokouksen päätökset on kerrottu 11.4.2017 julkaistussa pörssitiedotteessa.

Muita katsauskauden tapahtumia

Katsauskauden aikana Lehto nimesi palvelualueilleen johtajat, joiden vastuulla on liiketoiminnan johtaminen palvelualuekohtaisten strategioiden mukaisesti. Organisaatiomuutoksen keskeisenä tavoitteena on tytäryhtiöiden päällekkäisten toimintojen yhdistäminen sekä niiden resurssien ja osaamisen laajempi hyödyntäminen palvelualueen sisällä.

Lehto-konsernin uusi johtoryhmä 1.3.2017 alkaen on:

- Hannu Lehto, toimitusjohtaja

- Asko Myllymäki, liiketoimintajohtaja

- Veli-Pekka Paloranta, talousjohtaja

- Pasi Kokko, johtaja, Asunnot-palvelualue

- Jaakko Heikkilä, johtaja, Toimitilat-palvelualue

- Tuomo Mertaniemi, johtaja, Hyvinvointitilat-palvelualue

- Pekka Lindeman, johtaja, Korjausrakentaminen-palvelualue

- Timo Reiniluoto, johtaja, Liiketoiminnan tukipalvelut

24.4.2017 Lehto tiedotti, että sen merkittävät osakkeenomistajat selvittävät vaihtoehtoja omistuksensa vähentämiseksi Lehto Group Oyj:ssä. Osakkeenomistajat, joiden omistus edustaa 69,7 prosenttia yhtiön ulkona olevista osakkeista, olivat ilmoittaneet yhtiölle valtuuttaneensa OP Yrityspankin ja Pareto Securitiesin yhdessä selvittämään vaihtoehtoja omistuksensa vähentämiseksi yhtiössä yhdessä tai useammassa erässä. Yhtiö arvioi, että suunniteltu osakemyynti voi parantaa yhtiön osakkeen likviditeettiä.

Osakkeenomistajien tarkoituksena oli myydä enintään noin 30 prosenttia omistamistaan yhtiön osakkeista lukuun ottamatta yhtiön toimitusjohtaja Hannu Lehtoa, joka oli sopinut vähentävänsä omistustaan (Lehto Invest Oy:n kautta) enintään 5,0 prosentilla. Osakkeenomistajien kerrottiin siten säilyttävän asemansa yhtiön huomattavina osakkeenomistajina myös mahdollisten liiketoimien jälkeen.

Mahdollisesti myytävien osakkeiden määrän kerrottiin riippuvan kysynnästä ja saavutetusta hinnasta, mutta määrä ei kuitenkaan voinut edustaa yhteensä enempää kuin 7 200 000 osaketta eli 12,4 prosenttia yhtiön koko osakekannasta. Osakkeenomistajat olivat antaneet sitoumuksensa sille, etteivät 180 päivää kestävällä ajanjaksolla myy jäljelle jääviä yhtiön osakkeitaan, mikäli liiketoimi tai liiketoimet omistuksen vähentämiseksi toteutetaan.

24.5.2017 Lehto päivitti vuotta 2017 koskevia taloudellisia näkymiä. Päivitetyn näkymän mukaan konsernin liikevaihto vuonna 2017 kasvaa 40-50 % vuoteen 2016 verrattuna (liikevaihto 361,8 miljoonaa euroa vuonna 2016), ja että liikevoitto on yli 10 % liikevaihdosta (11,2 % vuonna 2016). Parantuneen näkymän taustalla oli ennakoitua parempi edistyminen Toimitila-, Asunnot- ja Hyvinvointitilat-palvelualueilla. Aikaisemmin julkaistun näkymän mukaan vuonna 2017 Lehdon liikevaihdon odotettiin kasvavan vähintään 30 % (liikevaihdon kasvu vuonna 2016 31,3 %) ja liikevoiton odotettiin olevan yli 10 % (11,2 % vuonna 2016) liikevaihdosta.

31.5.2017 Lehto tiedotti, että sen merkittävät osakkeenomistajat aikovat myydä nopeutetulla tarjousmenettelyllä enintään 4 971 845 yhtiön osaketta, mikä vastaa enintään noin 8,5 prosenttia yhtiön kaikista liikkeeseen lasketuista osakkeista.

1.6.2017 Lehto tiedotti, että sen merkittävät osakkeenomistajat olivat myyneet yhteensä 4 971 845 yhtiön osaketta, mikä vasta enintään noin 8,5 prosenttia yhtiön koko osakekannasta. Yhtiö kertoi, että toimitusjohtaja Hannu Lehto myi 0,5 prosenttia Lehto Invest Oy:n kautta omistamistaan yhtiön osakkeista eli 100 000 osaketta. Lisäksi yhtiö kertoi, että osakemyynnin jälkeen myyntiin osallistuneet osakkeenomistajat omistavat edelleen noin 61,2 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä, ja että osakkeenomistajat olivat antaneet sitoumuksensa sille, etteivät 180 päivää kestävällä ajanjaksolla myy jäljelle jääneitä yhtiön osakkeitaan.

1.6.2017 Lehto vastaanotti arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 pykälän mukaisen ilmoituksen Asko Myllymäeltä. Ilmoituksen mukaan Asko Myllymäki oli 31.5.2017 myynyt Lehdon osakkeita nopeutetussa tarjousmenettelyssä ("Osakemyynti"). Osakemyynnin toteutuksen yhteydessä Asko Myllymäen omistusosuus Lehdon osakkeista ja äänistä laski alle 10 prosentin rajan 8,25 prosenttiin.

Riskit ja epävarmuustekijät

Lehto tarkastelee riskejä päivittäisessä toiminnassaan jatkuvasti ja kehittää riskienhallinnan käytäntöjä konserninlaajuisesti yhdessä operatiivisten yhtiöidensä kanssa. Riskienhallinnan jatkuvalla kehittämisellä pyritään tuomaan liiketoiminnalle sekä uusia mahdollisuuksia ja kumppaneita että kehittää jo olemassa olevaa toimintaa kannattavampaan ja ennustettavampaan suuntaan. Riskienhallinnan kehittäminen entisestään ja jatkuvasti kasvavan liiketoiminnan haasteisiin vastaaminen ovat Lehdon toiminnan tärkeimpiä painopisteitä.

Operatiivisen liiketoiminnan riskien osalta tärkeimpinä ovat yleiset riskit hankkeen hinnoittelusta, aikataulusta, virheettömyydestä, teknisestä toteutuksesta ja sidosryhmien sopimuksenmukaisesta toiminnasta. Lehdon liiketoiminnan perustuminen moduulituotannolle ja sen asuntotuotannon osittainen riippuvuus moduulituotannon aikataulusta ja tehokkuudesta luovat riskin moduulituotteiden toteuttamisessa ilmeneville poikkeamille tai keskeytyksille.

Lehto altistuu toiminnassaan myös rahoituksen saatavuuteen, yleiseen taloudelliseen kehitykseen, poliittiseen päätöksentekoon ja muuhun julkisen sektorin toimintaan liittyville riskeille. Operatiivisen toiminnan osana Lehto tekee jatkuvasti sopimuksia eri osapuolten kanssa, jonka osalta riskinä on ostokohteen tekninen, juridinen ja kaupallinen kunto. Erityisesti Lehdon toimitilarakentamisen toimialaan liittyviin uniikkeihin ja monimutkaisiin rakennuskohteisiin liittyy aina toteutus- ja kustannusriski.

Osa Lehdon liiketoiminnasta on ns. perinteistä rakennusurakointia ja osa omaa tuotantoa, jossa lopullinen asiakas ei välttämättä ole tiedossa rakennushanketta aloitettaessa. Näihin liiketoimintamalleihin liittyy erilaisia riskejä. Perinteisessä rakennusurakoinnissa hankkeen tuotot kirjataan osatulouttamalla hankkeen valmiusasteen mukaisesti. Tällaisessa mallissa keskeisenä riskinä on se, että hankkeen kokonaiskustannukset muodostuvat arvioitua suuremmiksi tai hankeen toteuttamisaika viivästyy.

Oman tuotannon keskeisenä riskinä on se, että tuotantoa ei saada myytyä suunnitellussa aikataulussa tai suunnitellulla hinnalla. Lisäksi hankkeen kustannukset voivat muodostua arvioitua suuremmiksi. Epäonnistuminen hankkeen hinnoittelussa, teknisessä toteutuksessa, kustannusten ja aikataulun arvioinnissa, kohteen myynnissä tai rahoituksen hankkimisessa voi aiheuttaa negatiivisia poikkeamia yhtiön tulokseen ja taloudelliseen asemaan.

Osa Lehdon liiketoiminnasta perustuu sopimuksiin, joiden mukaisesti Lehto rakentaa kohteet rakennuksen käyttäjän tarpeiden mukaisesti ja myy kohteet vasta niiden valmistumishetkellä tai myöhemmässä vaiheessa esimerkiksi rahastolle. Huolimatta siitä, että Lehto toteuttaa sovitun rakennuksen aikataulussa ja sovituilla kustannuksilla, kantaa Lehto myös riskin siitä, että rahastolla on käytössään kohteiden ostamiseen tarvittavat rahavarat sovitulla maksuhetkellä.

Konsernin harjoittamalle projektiliiketoiminnalle on ominaista eri tarkastelukausien tuloksen mahdollisesti merkittäväkin vaihtelu hankkeiden kirjaamiskäytännöistä johtuen. Konsernin kassavirta kertyy yleensä hankkeen valmistumisasteen mukaisesti, kuitenkin siten, että hankkeen valmistuttua maksettava viimeinen maksuerä on muita maksueriä suurempi. Yksittäisen hankkeen viivästyminen saattaa näin ollen vaikuttaa käyttöpääoman riittävyyteen.

Rakentamismääräysten tai kaavoituspolitiikan muuttumisella voi myös olla merkittäviä vaikutuksia yhtiön liiketoiminnalle. Rakentamisen kasvusuhdanteessa myös ammattitaitoisen työvoiman saatavuus saattaa aiheuttaa riskin sen suhteen, että suunniteltu projekti voidaan käynnistää aikataulussa.

Lehto pyrkii hallitsemaan riskejä organisaation joka tasolla. Riskienhallinta kattaa riskien tunnistamisen, arvioinnin ja suunnitelmat niiden ehkäisemiseksi. Enemmän tietoa Lehdon riskeistä ja riskienhallinnasta on saatavilla osoitteesta www.lehto.fi. Vuoden 2017 ensimmäisen puolivuotisjakson aikana Lehdon riskeissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Osakkeet ja omistus

Lehto Group Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla. Osakkeiden lukumäärä kesäkuun lopussa oli 58 250 752 kpl ja yhtiöllä oli 7 769 osakkeenomistajaa. Yhtiön osakkeita ei ole konsernin hallussa.Yhtiöllä on yksi osakesarja ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiön yhtiökokouksessa. 

Osakkeen päätöskurssi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla 30.6.2017 oli 13,10 euroa. Osakkeen ylin kurssi katsauskaudella oli 14,26 euroa ja alin kurssi 9,79 euroa. Yhtiön osakkeita vaihdettiin katsauskaudella 10 929 890 kpl ja vaihdon arvo oli noin 129 miljoonaa euroa. Osakkeiden vaihto sisältää yhtiön merkittävien osakkeenomistajien toteuttaman niin sanotussa nopeutetussa tarjousmenettelyssä 31.5.2017 myydyt 4 971 845 osaketta.

Lehdon varsinainen yhtiökokous 11.4.2017 valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankinnasta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla siten, että hankittava määrä on enintään 5 800 000 osaketta. Valtuutus on voimassa vuoden 2018 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti.

Lisäksi varsinainen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhteensä enintään 5 800 000 osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla optio-oikeuksia tai muita osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutus sisältää oikeuden päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita joko maksua vastaan tai maksutta. Valtuutusta voidaan käyttää muun muassa pääomarakenteen kehittämiseksi, omistuspohjan laajentamiseksi, vastikkeena yrityskaupoissa, yhtiön hankkiessa liiketoimintaansa liittyvää omaisuutta ja kannustinjärjestelmien toteuttamiseksi. Valtuutus on voimassa 31.10.2019 asti ja se korvaa yhtiön aikaisemmat anti- ja optiovaltuutukset.

Vantaalla 9.8.2017

Lehto Group Oyj
Hallitus

 

Lisätietoja:
Veli-Pekka Paloranta, talousjohtaja
0400 944 074
veli-pekka.paloranta@lehto.fi
www.lehto.fi